perjantai 21. kesäkuuta 2019

OPS - yhteiskuntaoppi

YHTEISKUNTAOPIN opetuksessa
  • Tutustutaan yhteiskunnan toimintaan mm. yksilön ja perheen näkökulmista.
  • Perehdytään työntekoon sekä ammateihin.
  • Perehdytään rahankäyttöön ja ansaitsemiseen sekä säästämiseen.
  • Harjoitellaan median käyttöä.

YHTEISKUNTAOPIN arvioinnissa
  • otetaan huomioon monipuolisesti erilaisia toiminnan ja tuottamisen tapoja.

"Yhteiskuntaopin tavoitteiden kannalta on keskeistä käyttää vuorovaikutuksellisia, elämyksellisiä ja toiminnallisia työtapoja."

PERHE - "kotileikkejä"

Ketä esitän?
Oppilas valitsee mielessään jonkin perheenjäsenen (esim. pikkuveli).
Sen jälkeen hän esittää tai antaa vihjeen parilleen, joka yrittää arvata,
mistä perheenjäsenestä on kyse.


Minä olen isä
Oppilas menee luokan eteen, sanoo: ”Minä olen isä” ja jähmettyy paikoilleen
esim. lukemaan lehteä. Seuraava oppilas liittyy perheeseen esittäen jotain muuta
tilanteeseen sopivaa henkilöä tai yksityiskohtaa sanoen esim. ”Minä olen TV” tai
”Minä olen vaimo” ja istuu miehensä viereen juomaan kahvia. Perheen kotiin saapuu
lisää oppilaita, jotka aina ennen tilanteeseen saapumista kertovat mikä tai kuka ovat.
Opettaja keskeyttää leikin sopivassa kohdassa, jonka jälkeen voidaan keskustella
muodostuneesta perheestä tai tilanteesta.


Lomapotretit
Oppilaat suunnittelevat 3-4 henkilön ryhmissä still-kuvat, jotka on otettu perheen
lomamatkalla. Lomakuvat esitellään muille oppilaille, jotka aluksi kertovat ja arvaavat,
mitä kuvassa tapahtuu ja missä kuva on otettu. Lopuksi yksi still-kuvan oppilaista sanoo
ääneen kuvatekstin, josta tapahtuma ja paikka selviävät (esim. vuoristoradassa Lintsillä).


Improtarina - Meidän perhe
Keksitään ja kerrotaan yhdessä tarina ”Meidän perheestä”. Ope aloittaa sanomalla:
”Olipa kerran...” ja kysymällä oppilailta: ”Kuka?”. Kun selviää, kenestä tarina alkaa,
keksitään seuraavaksi, mitä tarinan henkilö on tekemässä ja missä. Tarina etenee
oppilaiden ideasta toiseen, opettajan kysyessä sopivissa kohdissa tarinaan liittyviä
kysymyksiä, jotka auttavat tarinankerrontaa. Kerronnan lisäksi luokan eteen tulee
henkilöitä esittämään tarinassa tapahtuvia tilanteita ja kohtauksia.

Luokassamme tarina alkoi olohuoneesta, missä isä oli katsomassa TV:tä.
Tarinastamme tuli seuraava:

- Vie roskat.
- Joo kulta, kohta…

Isä jatkaa TV:n katselua. Äiti tuo roskapussin sohvan viereen.
- Ei kulta, nyt!
Isä vaihtaa TV-kanavaa. Hän huutaa pojalleen:
- Hei poika, saat viitosen, jos viet roskat.
Poika ottaa viitosen TV:n katsomiseen keskittyneen isänsä kädestä. Kävelee siskonsa huoneeseen.
- Haluuksä tienata euron? Vie roskat, ne on tuolla olkkarissa.
Vaimo tulee olohuoneeseen ja huomaa sohvan vieressä roskapussin.
- Ei ole totta! Täällä sitä edelleenkin vaan tuijotetaan TV:tä.

Mies hätkähtää, seuraa vaimonsa purevaa katsetta roskapussiin, joka nököttää sohvan vieressä.
- Minä tuota, olin juuri lähdössä...

- Niin, niin! Siltähän tuo näyttää. Sitä ollaan juuri lähdössä... ja minne, jos saan kysyä!

Olohuoneeseen laskeutuu kiusallinen hiljaisuus. Vaimo tuijottaa miestään tiukasti, joka saa viimein sanan suustaan:
- Minä... tuota... Yllätys, yllätys! Me olemme lähdössä Mallorcalle, koko perhe!
Mies ojentaa vaimolleen matkaliput. Vaimo halaa miestään.
- Voi kulta, ihanaa! Minä rakastan sinua!


Vaimo ja hänen miehensä lähtevät onnellisina yhdessä pois olohuoneesta.
Roskapussi jää sohvan viereen.


The End - Loppu


YRITYSKYLÄSSÄ - rahankäyttö, säästäminen, ammatit, yrittäjyys

Myy ja osta
Oppilaat leikkaavat itselleen kymmenen pientä paperilappua, joihin jokaiseen merkitään 
1€. Oppilas valitsee pöydälleen jonkin koulutarvikkeen / esineen, jonka voisi leikisti 
myydä. Oppilas myös keksii hinnan tuotteelleen ja tekee hintalapun (1€-10€). 
Kun tuotteet ja hinnat ovat valmiina, luokassa saa lähteä hieromaan kauppaa luokka-
kavereiden kanssa. Aluksi voi myös jäädä oman kauppapöytänsä ääreen odottamaan 
ostajaa. Hinnoista saa tinkiä ja antaa alennusta. Kun saa ostettua jonkin tuotteen, 
se laitetaan omalle pöydälle ja hinnoitellaan haluamallaan tavalla. 
Yritetään käydä kauppaa niin, että rahat riittävät tai rahamäärä mahdollisesti jopa kasvaa.


Säästövinkkejä
Jakaudutaan pienryhmiin. Ryhmät saavat hetken miettiä eri tapoja säästämiseen. 
Esitetään tai kerrotaan muille ideoita vuoronperään, yksi ryhmä kerrallaan.
Kuinka monta erilaista säästövinkkiä keksimme?


Jos saisin paljon rahaa...
Oppilas keksii, mitä tekisi, jos yhtäkkiä saisi paljon rahaa. Oma idea kerrotaan oman 
ryhmän muille oppilaille. Ryhmä päättää, minkä idean tai ideoiden yhdistelmän valitsee ja
suunnittelee pysäytetyn kuvan aiheesta. Kuvalle tulee myös keksiä kuvateksti ja päättää,
kuka ryhmästä kuvatekstin sanoo. Aluksi kuva esitetään muille, jotka saavat yrittää 
arvata, mistä kuvassa on kyse. Lopuksi ryhmä kertoo kuvatekstin.


Minun yhteisöni
Liikutaan luokassa kävellen. Rakennetaan 3-4 oppilaan kanssa pikapatsas opettajan sanoman
aiheen mukaan (esim. perheen lomamatka, koripallojoukkue, luokkakuva, koulun joulujuhla,
some). Puretaan patsas, jatketaan kävelyä luokassa ja odotetaan open seuraavaa aihetta.


Kuinka voin palvella?
Työskennellään pareittain. Toinen oppilaista on palvelija, joka kysyy pariltaan:
”Kuinka voin palvella?” Toinen keksii tavan ja palvelija toteuttaa parhaansa mukaan
parinsa toivomuksen.


Noudata sääntöjä
Jaetaan luokka muutaman oppilaan ryhmiin, jotka sopivat yhden säännön, jota ryhmässä
tulee noudattaa (esim. kun ryhmän jäsen puhuu, muiden ryhmäläisten tulee heiluttaa kädellä
toista korvaansa / ryhmän jäsenet liikkuvat hyppimällä yhdellä jalalla / ryhmän jäsenet
puhuvat muille ylikohteliaasti...). Pidetään tavallinen oppitunti, jonka aikana kukin ryhmä osallistuu tunnin työskentelyyn noudattaen oman ryhmänsä sääntöä. Keskustellaan tunnin lopussa huomioista ja ryhmien erilaisista säännöistä.


Anna palautetta
Toinen pareista esim. piirtää paperille ja toinen seuraa vierestä. Seuraaja joko
a) kehuu ja kannustaa piirtäjää tai b) antaa piirtäjälle rakentavaa kritiikkiä. Keskustellaan lopuksi, miltä palautteen antaminen ja saaminen tuntui.

Pidetään puhe
Keksitään yhdessä puheiden aiheita (esim. kouluruoka, kokeet, harrastus, kesä, luonnonsuojelu, karkit, joulu). Kirjataan taululle sanoja, joita aiheista tulee mielen. Arvotaan vapaaehtoisille jokin aiheista. Pidetään pieniä puheita keksityistä aiheista. Taululla olevia sanoja voi käyttää halutessaan puheensa tukisanalistana.


Meidän kaupunki
Keskustellaan yhdessä, millaisia paikkoja ja rakennuksia meidän kaupungistamme voisi löytyä. Ryhmitellään ja kirjataan paikat otsikoiden ”kuntapalveluita tai yrityksiä” alle. Sovitaan yhdessä, kuinka paljon palvelut maksavat (esim. koulu 1 000 000€, puisto 200 000€, sairaala 5 000 000€) ja kuinka paljon yritykset tuottavat vero-, vuokra-, ym. muita tuloja kaupungille (esim. jäätelökioski 100 000€, sähkölaitos 1 000 000€, kauppa 500 000€). Sovitaan myös hinta tieverkostolle eli kuinka paljon maksaa pala tietä (esim. 50 000€) kaupungin eri paikkojen välillä.
Valitaan seuraavaksi, mitkä palvelut ja yritykset kaupunkiimme tulevat. Kaupungin tulisi pystyä maksamaan asukkailleen tarjottavat palvelut eri yritysten kaupungille tuomilla tuloilla (esim. puiston rakennuskulut voi maksaa vaikka vuokraamalla tontit kahdelle jäätelökioskille). Suunnittelussa tulee huomioida myös teiden rakentamisesta aiheutuvat kustannukset. Tavoitteena on siis rakentaa kaupunki, jonka rahat riittävät ilman lainaa pankista.
Kun budjetti on valmis, piirretään valitut paikat / kohteet paperille ja leikataan irti. Tienpätkät voi esim. askarrella ruskeasta tai mustasta paperista. Rakennukset ja tiet sommitellaan ja kiinnitetään luokan seinälle. Keksitään yhdessä meidän kaupungillemme nimi.


Uusia ammatteja
Kirjoitetaan lapuille erilaisia, tuttuja ammatteja. Jakaudutaan joukkueisiin. Yksi oppilas lukee lapun ja alkaa esittää lapun ammattia. Se joukkue, joka arvaa oikein, saa pisteen. 


Seuraavaksi joukkueessa keksitään aivan uusi ammatti ja suunnitellaan lyhyt esitys, jossa selviää, mitä ammatissa tehdään. Muut yrittävät arvata, mistä uudesta ammatista on kyse. Kerrotaan lopuksi uuden ammatin nimi ja työtehtävät. Hyvistä vastauksista ja ammattien nimistä annetaan pisteitä.

Vahvuuskone
Keksitään yhdessä erilaisia vahvuuksia ja kirjataan niitä taululle (esim. kohteliaisuus,
rohkeus, auttavaisuus, reiluus, positiivisuus, suvaitsevaisuus, luovuus, rehellisyys).
Yksi oppilaista tulee taululle ja laittaa vahvuuskoneen päälle sanomalla ääneen yhden
vahvuuksista. Muut luokan oppilaat ”vahvistuvat” ja alkavat esittää vieruskaverilleen
sanottua vahvuutta. Keskustellaan leikin lopuksi, miltä tuntui olla esim. rehellinen ja
mikä vahvuuksista oli oma suosikki.

Haetaan töitä
Oppilaspari päättää työn / ammatin, johon haluavat hakea. Pari suunnittelee ja kuvaa
yhdessä korkeintaan minuutin mittaisen videohakemuksen, jossa kertovat vahvuuksistaan ja
miksi olisivat hyviä työssään. Haettavaa työtä / ammattia ei kuitenkaan hakemuksessa
mainita. Katsotaan videohakemukset ja yritetään arvata, mihin työhön kukin pareista hakee.
Videon sijaan hakemuksen voi myös esittää toisille oppilaille.

Suosittelupuhe
Oppilas päättää, mihin työpaikkaan aikoo hakea (esim. poliisi). Otetaan parit. Esitellään
parille oma  tavoiteammatti. Suunnitellaan parille suosittelupuhe eli kerrotaan parille,
miksi juuri hän olisi hyvä haluamaansa ammattiin.

Työhaastattelu
Sovitaan yhdessä muutama ammatti (esim. poliisi, kokki, opettaja, myyjä). Mietitään yhdessä
ja kirjataan taululle, millaisia ominaisuuksia ja taitoja tarvitaan valituissa ammateissa.
Luokasta valitaan vapaaehtoisia oppilaita esittämään työnhakijoita. Loput oppilaat jaetaan
3-4 oppilaan ryhmiin esittämään työhaastattelijoita. Jokaista ammattia kohtaan tarvitaan
ainakin yksi haastatteluryhmä. Haastatteluryhmät keksivät ja kirjaavat muistiin 5 kysymystä,
joilla pyrkivät saamaan selville työnhakijan soveltuvuuden haettavaan työhön. Yksi
kysymyksistä voi olla esim. ”Miksi juuri sinut tulisi valita tähän työhön?” Työnhakijat taas
valmistautuvat haastatteluun esim. miettimällä vahvuuksiaan ja kirjaamalla muistiin taitojaan
ja erityisosaamistaan. Kun valmistelut on tehty, työnhakijat kiertävät jokaisen haastattelu-
ryhmän tentattavana. Kierroksen päätyttyä haastatteluryhmät kertovat, ketkä tulivat
valituiksi töihin. Keskustellaan lopuksi vielä yhdessä, millaiset seikat vaikuttivat valintoihin.

Työtodistus
Tutustutaan yhdessä tyhjään työtodistuspohjaan (esim. yrityskylän työtodistus).
Jakaudutaan ryhmiin, joissa jokaisessa valitaan yksi kirjuri ja monta keksijää.
Keksijät sanovat sanoja vuoronperään eli tuottavat työtodistukseen täytettävät
tekstit sana kerrallaan. Kirjuri kirjaa sanellut sanat työtodistukseen. Verrataan
lopuksi täytettyjä työtodistuksia.

Yritysleikki
Päätetään mitä yrityksiä luokkaan perustetaan (esim. kauppa, leffateatteri, pankki,
vakuutusyhtiö, tehdas, lääkäriasema) ja missä ammateissa yrityksissä työskennellään
(esim. johtaja, myyjä, pankkivirkailija, lääkäri, suunnittelija, tutkija, asentaja).
Keskustellaan myös ammattien erilaisista työtehtävistä ja niiden haastavuudesta sekä
sovitaan kuinka suurta palkkaa eri työtehtävissä ansaitaan.
Jaetaan oppilaat eri firmoihin ja ammateihin. Yrityksen työntekijät keksivät firmalleen nimen
ja tekevät firmalleen logon sekä sloganin (esim. ”lähiruokaa lähikaupasta”). Firmassa
keksitään tuotteita / palveluita, joita yritys myy. Sovitaan työnjaosta ammattien kesken sekä
suunnitellaan ja tehdään mainoksia sekä myyntipuheita, joiden avulla yrityksen tuotteet /
palvelut saadaan parhaalla mahdollisella tavalla myydyksi. Firmat valmistavat tuotteita
esim. piirtämällä ne paperille tai tarjoavat palveluja esim. järjestämällä työpaikkaliikuntaa,
esityksiä, koulutuksia).
Jokainen yritys lainaa pankista alkupääomaa esim. 500€, joka merkitään muistiin
kirjanpitovihkoon. Firman jäsenten tulee pitää kirjaa taloudesta eli merkitä
kirjanpitovihkoon kaikki yrityksen tulot ja menot. Kun yritys saa jonkin tuotteistaan /
palveluistaan myydyksi, merkitään kirjanpitoon hankittu tulo. Kaikille yrityksen
työntekijöille tulee myös maksaa palkkaa. Palkanmaksu tapahtuu opettajan ilmoittamana
hetkenä, jolloin firman kirjanpitoon merkitään työntekijöiden yhteenlasketut palkat
kulujen kohdalle. Mikäli firma tarvitsee lisää rahaa, voi sitä käydä lainaamassa pankista.
Laina on myös leikin kuluessa maksettava takaisin, jolloin siihen lisätään 10% korko.
Yritysleikin aikana työntekijät siis suunnittelevat, mainostavat ja valmistavat yhdessä
tuotteitaan ja palveluitaan. Työntekijät vierailevat myös muissa yrityksissä ja ostavat
firmalleen erilaisia tuotteita.  Jokaisen firman tavoitteena on tehdä voittoa.
Leikin lopussa tarkastellaan yrityksen kirjanpitoja ja keskustellaan, kuinka firman
”pyörittäminen” sekä yhteistyö ja kaupankäynti muiden kanssa sujui.

UUTISET

Lööpit
Etsitään kouluun liittyviä uutisia ja keskustellaan niistä. Tutustutaan uutisten otsikointiin. Keksitään pienryhmissä lööppejä, jotka liittyvät omaan kouluun (esim. Tällä viikolla jälkiruokaa joka päivä! Oppilaat lakossa - pulpetit takaisin! Koulussa nukutaan päiväunia!). Suunnitellaan ja esitetään lööppeihin liittyvät still-kuvat muille. Yksi still-kuvan oppilaista lukee lööpin ääneen.

Haastattelut
Oppilaat keksivät kouluun littyviä kysymyksiä (esim. Miltä tuntuu, kun loma loppuu ja koulu alkaa? Mitkä asiat koulussa innostavat? Miten koulun sisäilmaongelmat voitaisiin poistaa?). Oppilaat haastattelevat aluksi luokkakavereitaan ja sen jälkeen muita koulun oppilaita. Haastatteluvastauksista voidaan koostaa esim. video tai tehdä uutislehti luokan seinälle.

Uutislähetys
Tehdään yhdessä omat uutiset. Keksitään uutisille aiheet ja jakaudutaan toimituksiin, jotka lähtevät tekemään juttuja valituista aiheista (esim. koulun liikuntapäivä, toiveruoka, rehtorin esittely, kierrätys). Tehdään haastatteluja, keksitään kiinnostavia otsikoita, kirjoitetaan uutisjuttuja sekä otetaan uutiskuvia. Suunnitellaan uutistunnus sekä uutisten nimi. Valitaan uutistenlukijat ja kuvataan oma uutislähetys, joka esitetään projektin lopuksi koko koululle! 

OPS - yhteiskuntaoppi

YHTEISKUNTAOPIN opetuksessa Tutustutaan yhteiskunnan toimintaan mm. yksilön ja perheen näkökulmista. Perehdytään työntekoon sekä ammateih...