YRITYSKYLÄSSÄ - rahankäyttö, säästäminen, ammatit, yrittäjyys

Myy ja osta

Oppilaat leikkaavat itselleen kymmenen pientä paperilappua, joihin jokaiseen merkitään 
1€. Oppilas valitsee pöydälleen jonkin koulutarvikkeen / esineen, jonka voisi leikisti 
myydä. Oppilas myös keksii hinnan tuotteelleen ja tekee hintalapun (1€-10€). 
Kun tuotteet ja hinnat ovat valmiina, luokassa saa lähteä hieromaan kauppaa luokka-
kavereiden kanssa. Aluksi voi myös jäädä oman kauppapöytänsä ääreen odottamaan 
ostajaa. Hinnoista saa tinkiä ja antaa alennusta. Kun saa ostettua jonkin tuotteen, 
se laitetaan omalle pöydälle ja hinnoitellaan haluamallaan tavalla. 
Yritetään käydä kauppaa niin, että rahat riittävät tai rahamäärä mahdollisesti jopa kasvaa.

Säästövinkkejä

Jakaudutaan pienryhmiin. Ryhmät saavat hetken miettiä eri tapoja säästämiseen. 
Esitetään tai kerrotaan muille ideoita vuoronperään, yksi ryhmä kerrallaan.
Kuinka monta erilaista säästövinkkiä keksimme?

Jos saisin paljon rahaa...

Oppilas keksii, mitä tekisi, jos yhtäkkiä saisi paljon rahaa. Oma idea kerrotaan oman 
ryhmän muille oppilaille. Ryhmä päättää, minkä idean tai ideoiden yhdistelmän valitsee ja
suunnittelee pysäytetyn kuvan aiheesta. Kuvalle tulee myös keksiä kuvateksti ja päättää,

kuka ryhmästä kuvatekstin sanoo. Aluksi kuva esitetään muille, jotka saavat yrittää 

arvata, mistä kuvassa on kyse. Lopuksi ryhmä kertoo kuvatekstin.

Minun yhteisöni

Liikutaan luokassa kävellen. Rakennetaan 3-4 oppilaan kanssa pikapatsas opettajan sanoman
aiheen mukaan (esim. perheen lomamatka, koripallojoukkue, luokkakuva, koulun joulujuhla,
some). Puretaan patsas, jatketaan kävelyä luokassa ja odotetaan open seuraavaa aihetta.

Kuinka voin palvella?

Työskennellään pareittain. Toinen oppilaista on palvelija, joka kysyy pariltaan:
”Kuinka voin palvella?” Toinen keksii tavan ja palvelija toteuttaa parhaansa mukaan
parinsa toivomuksen.

Noudata sääntöjä

Jaetaan luokka muutaman oppilaan ryhmiin, jotka sopivat yhden säännön, jota ryhmässä
tulee noudattaa (esim. kun ryhmän jäsen puhuu, muiden ryhmäläisten tulee heiluttaa kädellä
toista korvaansa / ryhmän jäsenet liikkuvat hyppimällä yhdellä jalalla / ryhmän jäsenet
puhuvat muille ylikohteliaasti...). Pidetään tavallinen oppitunti, jonka aikana kukin ryhmä osallistuu tunnin työskentelyyn noudattaen oman ryhmänsä sääntöä. Keskustellaan tunnin lopussa huomioista ja ryhmien erilaisista säännöistä.

Anna palautetta

Toinen pareista esim. piirtää paperille ja toinen seuraa vierestä. Seuraaja joko

a) kehuu ja kannustaa piirtäjää tai b) antaa piirtäjälle rakentavaa kritiikkiä. Keskustellaan lopuksi, miltä palautteen antaminen ja saaminen tuntui.

Pidetään puhe

Keksitään yhdessä puheiden aiheita (esim. kouluruoka, kokeet, harrastus, kesä, luonnonsuojelu, karkit, joulu). Kirjataan taululle sanoja, joita aiheista tulee mielen. Arvotaan vapaaehtoisille jokin aiheista. Pidetään pieniä puheita keksityistä aiheista. Taululla olevia sanoja voi käyttää halutessaan puheensa tukisanalistana.

Meidän kaupunki

Keskustellaan yhdessä, millaisia paikkoja ja rakennuksia meidän kaupungistamme voisi löytyä. Ryhmitellään ja kirjataan paikat otsikoiden ”kuntapalveluita tai yrityksiä” alle. Sovitaan yhdessä, kuinka paljon palvelut maksavat (esim. koulu 1 000 000€, puisto 200 000€, sairaala 5 000 000€) ja kuinka paljon yritykset tuottavat vero-, vuokra-, ym. muita tuloja kaupungille (esim. jäätelökioski 100 000€, sähkölaitos 1 000 000€, kauppa 500 000€). Sovitaan myös hinta tieverkostolle eli kuinka paljon maksaa pala tietä (esim. 50 000€) kaupungin eri paikkojen välillä.

Valitaan seuraavaksi, mitkä palvelut ja yritykset kaupunkiimme tulevat. Kaupungin tulisi pystyä maksamaan asukkailleen tarjottavat palvelut eri yritysten kaupungille tuomilla tuloilla (esim. puiston rakennuskulut voi maksaa vaikka vuokraamalla tontit kahdelle jäätelökioskille). Suunnittelussa tulee huomioida myös teiden rakentamisesta aiheutuvat kustannukset. Tavoitteena on siis rakentaa kaupunki, jonka rahat riittävät ilman lainaa pankista.
Kun budjetti on valmis, piirretään valitut paikat / kohteet paperille ja leikataan irti. Tienpätkät voi esim. askarrella ruskeasta tai mustasta paperista. Rakennukset ja tiet sommitellaan ja kiinnitetään luokan seinälle. Keksitään yhdessä meidän kaupungillemme nimi.

Uusia ammatteja

Kirjoitetaan lapuille erilaisia, tuttuja ammatteja. Jakaudutaan joukkueisiin. Yksi oppilas lukee lapun ja alkaa esittää lapun ammattia. Se joukkue, joka arvaa oikein, saa pisteen. 

Seuraavaksi joukkueessa keksitään aivan uusi ammatti ja suunnitellaan lyhyt esitys, jossa selviää, mitä ammatissa tehdään. Muut yrittävät arvata, mistä uudesta ammatista on kyse. Kerrotaan lopuksi uuden ammatin nimi ja työtehtävät. Hyvistä vastauksista ja ammattien nimistä annetaan pisteitä.

Vahvuuskone

Keksitään yhdessä erilaisia vahvuuksia ja kirjataan niitä taululle (esim. kohteliaisuus,
rohkeus, auttavaisuus, reiluus, positiivisuus, suvaitsevaisuus, luovuus, rehellisyys).
Yksi oppilaista tulee taululle ja laittaa vahvuuskoneen päälle sanomalla ääneen yhden
vahvuuksista. Muut luokan oppilaat ”vahvistuvat” ja alkavat esittää vieruskaverilleen
sanottua vahvuutta. Keskustellaan leikin lopuksi, miltä tuntui olla esim. rehellinen ja
mikä vahvuuksista oli oma suosikki.

Haetaan töitä

Oppilaspari päättää työn / ammatin, johon haluavat hakea. Pari suunnittelee ja kuvaa
yhdessä korkeintaan minuutin mittaisen videohakemuksen, jossa kertovat vahvuuksistaan ja
miksi olisivat hyviä työssään. Haettavaa työtä / ammattia ei kuitenkaan hakemuksessa
mainita. Katsotaan videohakemukset ja yritetään arvata, mihin työhön kukin pareista hakee.
Videon sijaan hakemuksen voi myös esittää toisille oppilaille.

Suosittelupuhe

Oppilas päättää, mihin työpaikkaan aikoo hakea (esim. poliisi). Otetaan parit. Esitellään
parille oma  tavoiteammatti. Suunnitellaan parille suosittelupuhe eli kerrotaan parille,
miksi juuri hän olisi hyvä haluamaansa ammattiin.

Työhaastattelu

Sovitaan yhdessä muutama ammatti (esim. poliisi, kokki, opettaja, myyjä). Mietitään yhdessä
ja kirjataan taululle, millaisia ominaisuuksia ja taitoja tarvitaan valituissa ammateissa.
Luokasta valitaan vapaaehtoisia oppilaita esittämään työnhakijoita. Loput oppilaat jaetaan
3-4 oppilaan ryhmiin esittämään työhaastattelijoita. Jokaista ammattia kohtaan tarvitaan
ainakin yksi haastatteluryhmä. Haastatteluryhmät keksivät ja kirjaavat muistiin 5 kysymystä,
joilla pyrkivät saamaan selville työnhakijan soveltuvuuden haettavaan työhön. Yksi
kysymyksistä voi olla esim. ”Miksi juuri sinut tulisi valita tähän työhön?” Työnhakijat taas
valmistautuvat haastatteluun esim. miettimällä vahvuuksiaan ja kirjaamalla muistiin taitojaan
ja erityisosaamistaan. Kun valmistelut on tehty, työnhakijat kiertävät jokaisen haastattelu-
ryhmän tentattavana. Kierroksen päätyttyä haastatteluryhmät kertovat, ketkä tulivat
valituiksi töihin. Keskustellaan lopuksi vielä yhdessä, millaiset seikat vaikuttivat valintoihin.

Työtodistus

Tutustutaan yhdessä tyhjään työtodistuspohjaan (esim. yrityskylän työtodistus).
Jakaudutaan ryhmiin, joissa jokaisessa valitaan yksi kirjuri ja monta keksijää.
Keksijät sanovat sanoja vuoronperään eli tuottavat työtodistukseen täytettävät
tekstit sana kerrallaan. Kirjuri kirjaa sanellut sanat työtodistukseen. Verrataan
lopuksi täytettyjä työtodistuksia.

Yritysleikki

Päätetään mitä yrityksiä luokkaan perustetaan (esim. kauppa, leffateatteri, pankki,
vakuutusyhtiö, tehdas, lääkäriasema) ja missä ammateissa yrityksissä työskennellään
(esim. johtaja, myyjä, pankkivirkailija, lääkäri, suunnittelija, tutkija, asentaja).
Keskustellaan myös ammattien erilaisista työtehtävistä ja niiden haastavuudesta sekä
sovitaan kuinka suurta palkkaa eri työtehtävissä ansaitaan.

Jaetaan oppilaat eri firmoihin ja ammateihin. Yrityksen työntekijät keksivät firmalleen nimen
ja tekevät firmalleen logon sekä sloganin (esim. ”lähiruokaa lähikaupasta”). Firmassa
keksitään tuotteita / palveluita, joita yritys myy. Sovitaan työnjaosta ammattien kesken sekä
suunnitellaan ja tehdään mainoksia sekä myyntipuheita, joiden avulla yrityksen tuotteet /
palvelut saadaan parhaalla mahdollisella tavalla myydyksi. Firmat valmistavat tuotteita
esim. piirtämällä ne paperille tai tarjoavat palveluja esim. järjestämällä työpaikkaliikuntaa,
esityksiä, koulutuksia).

Jokainen yritys lainaa pankista alkupääomaa esim. 500€, joka merkitään muistiin
kirjanpitovihkoon. Firman jäsenten tulee pitää kirjaa taloudesta eli merkitä
kirjanpitovihkoon kaikki yrityksen tulot ja menot. Kun yritys saa jonkin tuotteistaan /
palveluistaan myydyksi, merkitään kirjanpitoon hankittu tulo. Kaikille yrityksen
työntekijöille tulee myös maksaa palkkaa. Palkanmaksu tapahtuu opettajan ilmoittamana
hetkenä, jolloin firman kirjanpitoon merkitään työntekijöiden yhteenlasketut palkat
kulujen kohdalle. Mikäli firma tarvitsee lisää rahaa, voi sitä käydä lainaamassa pankista.
Laina on myös leikin kuluessa maksettava takaisin, jolloin siihen lisätään 10% korko.

Yritysleikin aikana työntekijät siis suunnittelevat, mainostavat ja valmistavat yhdessä

tuotteitaan ja palveluitaan. Työntekijät vierailevat myös muissa yrityksissä ja ostavat

firmalleen erilaisia tuotteita.  Jokaisen firman tavoitteena on tehdä voittoa.

Leikin lopussa tarkastellaan yrityksen kirjanpitoja ja keskustellaan, kuinka firman

”pyörittäminen” sekä yhteistyö ja kaupankäynti muiden kanssa sujui.